 Arvoisa puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutetut, Hyvät vantaalaiset ja muut kuulijat, Tänään on Vantaan kaupungin historiassa merkittävä päivä. Erittäin merkittävä. Päätämme Vantaan ratikan investoinnista. Sanottakoon. Olen Vantaan ratikan kannalla. Olemme tänään päättämässä ennen kaikkea kaupunkikehityshankkeesta. Tämä ei ole vain liikennehanke, vaan tämä on hanke, joka luo puitteet kaupunkimme kasvulle ja kehitykselle. Hanke mahdollistaa tehokkaamman maankäytön, luo uusia koteja tuleville vantaalaisille sekä tuottaa uusia työpaikkoja. Vantaan ratikka on myös ekologinen ratkaisu, joka vahvistaa kaupunkimme kestävän liikkumisen muotoja ja näin ollen säilyttää vantaalaisille tärkeitä lähimetsiä ja virkistysalueita. Tänään päätettävä hankeinvestointi on luonnollista jatketta meidän aiempiin poliittisiin päätöksiin. Ratikan suunnittelu on alkanut jo 90-luvulla, jolloin on laadittu ensimmäinen esisuunnitelma. Ratikka on merkitty jo aiempaan, vuonna 2007 hyväksyttyyn yleiskaavaamme. Vuonna 2018 ratikasta laadittiin ensimmäinen yleissuunnitelma. Tätä suunnitelmaa täydennettiin ja suunnitelun jatkosta olimme päättämässä valtuustossa vuonna 2019. Tähän suunnitelmaan saimme myös valtion mukaan 30% osuudella. Vantaan Ratikka on ollut myös merkittävä osa seudullista MAL-sopimusta, jossa hankkeemme on nostettu koko MAL-sopimuksen ykkösinvestointikohteeksi. Käytännössä Vantaan Ratikka nähdään merkittävimpänä hankkeena koko Suomen sekä seudun näkökulmasta, ei vain vantaalaisten. Sikäli kun hanke tänään päätetään toteuttaa, voinemme pitää lähes varmana valtion osallistumista hankkeen kustannuksiin 30 %:n osuudella, kuten myös säätytalolla oleva Rokkanen totesi. Miellän ratikan olevan kuin Vantaan keuhkot. Keuhkot parantavat Vantaan hapenottokykyä ja parantavat jatkossa meidän suorituskykyä. Tällä investoinnilla parannemme kilpailukykyämme suhteessa ympäristökuntiimme. Ne ajat ovat edessä, kun meidänkin kaupunkimme joutuu miettimään, mistä saamme lisätuloja. Ratikka Ratikan suunnitteluvaiheessa olemme saaneet kuulla ja lukea Tampereen että Helsingin pikaratikkakokemuksista. Tampereen ja Helsingin hankkeet ovat olleet menestystarinoita. Aikatauluarviot ja arvioidut investoinnit ovat alittuneet. Tampereen ja Helsingin kokemukset ovat luoneet vahvan luottamuksen siihen, että meidänkin Vantaan ratikkahanke on toteutettavissa suunnitellussa aikataulussa ja budjettiraamissa. Toki valtionosuus hankkeessa on merkittävä ja välttämätön osa kokonaisuutta. Hankkeeseen alkujaan lähdettäessä, minulle oli myös tärkeää, että kaupunkikeskuksiamme tullaan kehittämään. Ratikalla tulee olemaan hyvin merkittävä rooli esimerkiksi Hakunilan keskustan kehittymisessä. Lyhyesti ja ytimekkäästi voidaankin todeta, että kun Hakunilassa on asiat paremmin, on koko Vantaalla asiat paremmin. Todettakoon myös, että meidän seitsemästä nimetystä kaupunkikeskuksestamme Hakunila on tähän mennessä ainoa kaupunkikeskuksemme, joka ei ole raideliikenteen varrella. Haluan olla tänään antamassa täyden tukeni hankkeen hyväksymiselle ja etenemiselle myös sen takia, että Vantaan ratikka on osana seudullista raideliikennejärjestelmää, joka Yleiskaavamme mukaisesti tulee menemään kohti länttä ja etelää. Eli ennen pitkään tämä koko verkosto on toivottavasti yhtä ja samaa verkosto, yhdessä Helsingin ja Espoon kanssa. Lopuksi terveiset Tampereelta. Tamperetta tai taTampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi juuri 24.4. pitämässään kokouksessa Ratikan kolmosvaiheen hankesuunnitelman. Puolesta oli 61 kaupunginvaltuutettua ja vastaan 6. Ratikka on investointi nykyisiltä sukupolvilta, tuleville sukupolville. Tulevat sukupolvet luovat tämän kasvukäytävän avulla, meille tuleville eläkeläisille, mahdollisuuden saada asianmukaista hoivaa ja huolenpitoa tulevaisuudessa, koska kaupunkimme absoluuttiset tulot ovat kasvaneet merkittävästi ratikan ansiosta. Tämä investointipäätös on huolella valmisteltu ja kaikki tähän liittyvät selvitykset on tehty pieteetillä. Minulla on täysi luottamus tässä asiassa virkavalmisteluumme. Tehtävä on ollut hankkeena vaativa ja monimutkainen. Kiitän tästä koko kaupungin virkakuntaa. Olette valmistelleet tämän strategiamme mukaisesti. Minulla, ja uskon, että suurimmalla osalla täällä olevista kaupunginvaltuutetuista, on tänään helppo tehtävä tehdä päätös. Tervetuloa Vantaan ratikka! **** Ratikkainvestointipäätös tehtiin selkeällä enemmistöpäätöksellä äänin 41-26.
0 Comments
Upeissa tunnelmissa pidetty "Anssi Auran kampanjaseminaari" on nyt takana!
Puhujat olivat loistavia! Suuri Kiitos vielä Antti Häkkänen, Timo Soini, Pia Pakarinen ja Aleksi Randell! Oli ilo saada teidät fyysisesti paikan päälle tuomaan asiantuntijuutenne ja tukemaan läsnäolollanne kampanjaani. Olen todella kiitollinen! Kiitos myös Tukitiimini korvaamattomasta työstä tapahtumassa ja muutenkin! Suuri kiitos Tapani Heikki Mäkinen, Roosa Haapalainen, Otso Kivimäki, Henry Valkonen ja Kirsti Aura. Kiitos! Upeista valokuvista vastasi Mikko Mäntyniemi #AnssiAura #ekvaalit2023 #Anssi2023 #ekvaalit #vaalit #vaalit2023 #uusimaa #uudenmaankokoomus #kokoomus #anttihäkkänen #timosoini #piapakarinen #aleksirandell #kauppakamari #yrittäjät #suomenyrittäjät #vantaanyrittäjät #espoonyrittäjät #uudenmaanyrittäjät #työllisyys #turvallisuus #elinkeinopolitiikka 1.1.2023 on ensimmäinen päivä, kun sosiaali- ja terveysasiat, pelastustoimi, ensihoito sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut ovat hyvinvointialueiden vastuulla. HUS tuottaa jatkossakin erikoissairaanhoidon palvelut.
Kuntien tehtäväkenttä kapenee tältä osin. Samoin kuntien talous muuttuu: menot ja suuri osa verotuloista häviävät kuntien taloudenpidosta, osin viiveellä. Itse Vantaa-Kerava hyvinvointialueen aluevaltuutettuna, ja sen myötä parhaan olemassa olevan tietoni mukaan, voin allekirjoittaa Helsingin Sanomien pääkirjoituksen tekemät huomiot. HS:n pääkirjoituksessa 1.1.2023 todetaan mm.: "Valmistautumisesta huolimatta edessä voi olla akuutteja ongelmia palvelutasossa, potilasjonoissa, tietojärjestelmissä, henkilökunnan palkanmaksussa ja päätöksentekokulttuurissa." Hyvinvointialueiden välillä on eroja. Korostan tätä varsinkin Uudenmaan alueella, jossa toimii viisi eri hyvinvointialuetta. Yhteisenä nimittäjänä on toki erikoissairaanhoidon palvelut tuottava HUS, mutta esimerkiksi Vantaa-Keravan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla on erilaiset haasteet, johtuen mm. hyvinvointialueilla olevien kuntien määrästä sekä väestöpohjasta. Vantaa-Keravan alueella on kahden ja Länsi-Uudellamaalla 10 kunnan alueella järjestämisvastuu. Taasen Helsinki hoitaa oman alueensa. Valmiustaso on myös erilainen hyvinvointialueiden välillä. Toiset alueet ovat lähteneet ns. tyhjältä pöydältä liikkeelle, kuten Vantaa-Kerava, ja toisilla muutoksia ei juuri tule aiempaan. Varsinkin Vantaa-Keravalla tämä tulee näkymään ensimmäisinä viikkoina ja tästä myös eri tavoin viestitään hoitoa tarvitseville. Keskeinen tavoite tällä hetkellä on varmistaa turvallinen siirtymä. Käytännössä järjestämisvastuun ei pitäisi näkyä asiakkaille. Toisaalta esimerkiksi henkilöstölle tämä tullee näkymään palkanlaskennassa tapahtuvien puutteiden takia. Tähänkin on varauduttu ja valmiutta nostettu, mutta virheiltä tuskin vältytään. Kuluvalla valtuustokaudella toivon tehtävillä toimenpiteillämme vaikuttavuutta varsinkin hoitojonojen lyhentämiseen. Sekä oman palvelutuotannon, järjestöjen ja yritysten hoitoonohjauksen, tulee toimia yhdessä että erikseen. Palveluihin pääsyn tulee tapahtua lain velvoittamalla tavalla ja laadukkaasti. Varsinkin palveluseteleiden käyttöönottoa pitää lisätä siellä, missä sen teho on todettu tehokkaimmaksi tavaksi toimia. Tämän todentamiseksi, hyvinvointialueilla kustannusrakenne tulee olla läpinäkyvä, jotta voidaan arvioida, milloin palvelu on järkevää tuottaa itse ja milloin on järkevää antaa kumppanin tuottaa palvelu hyvinvointialueen asukkaille. Sekä kaikki työntekijät että kaikki luottamushenkilöt tekevät kaikkensa, jotta järjestämisvastuun siirtyminen tapahtuu turvallisesti. Tulemme saamaan ensimmäisen tilannekatsauksen aluevaltuustoon selostustilaisuudessa 10.1., jossa kuulemme miten vuodenvaihde on sujunut ja miten jatkovalmistelu etenee. Hyvää uutta vuotta! HS:n pääkirjoituslinkki: https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009297878.html?share=1df073ef2268bab4b5e0b583379d836c #hyvinvointialue #sote #uusimaa #vantaakerava #länsiuusimaa #itäuusimaa #keskiuusimaa #helsinki #pelastustoimi #ensihoito #HUS #terveys Olipahan mahtava kampanjan kick-off. Suuret kiitokset kaikille paikalle saapuneille ja kiitos vielä jokaiselle, jotka olitte hengessä mukana! Tästä on hyvä aloittaa eduskuntavaalikampanjani! Tilaisuudessa oli lämmin henki. Kuulimme useamman kannatuspuheenvuoron. Kiitos vielä jokaiselle puhuneelle! Kuulimme ensimmäisestä merkittävästä kampanjalahjoituksesta. Kiitos siitä! Ja kuten olen monille sanonut kampanjastani. Oli lopputulos mikä hyvänsä, lupaan tehdä läpimenoon vaadittavan määrän töitä. Ja olen myös sanonut, että muistetaan myös pitää hyvää henkeä yllä ja aina, kun on paikka, pidetään hauskaa myös #Anssi2023 #ekvaalit #ekvaalit2023 #eduskunta #vaalit  Kampanjan arkea kuvissa. Ensimmäiset materiaalit ovat saapuneet juuri ennen kampanjan kick-offia. Mikä helpotus!
Tänään kyseessä siis kampanjan kick-off. Tilaisuus on rento ja asiallinen, jossa on tarjolla kuohuvaa ja puhetta kampanjasta. Paikalle on tulossa ihmisiä elämäni varrelta, joista osa myös lausuu muutaman sanan. Teemme myös kampanjapäällikön julkistuksen ja olemme suunnitelleet teemaan liittyvää ohjelmaa. Jos on kiire, niin nopeakin pyrähdys paikan päällä ilahduttaa. Ymmärrän itsekin kiirevuosi elävänä, kahden lapsen isänä, että meillä jokaisella on muitakin velvoitteita Kuten tiedätte, eduskuntavaalikampanja vaatii paljon työtä ja rahaa. Keskimäärin läpimenoon tarvitaan yli 40 000 euron budjetti. Sillä ostetaan pääasiassa medianäkyvyyttä. Ostetulla medialla pyritään tavoittamaan mahdollisimman suuri joukko ihmisiä, varsinkin ihmisiä, jotka eivät minua vielä tunne entuudestaan. On helpompi äänestää ihmistä, jonka tunnistaa ja parhaimmillaan tuntee. Luonnollisesti tuotan jatkuvasti erilaista sisältöä medioihin ja hoidan nykyiset luottamustoimeni kunnialla, mutta tuhansien ihmisten saaminen vaaliuurnille äänestämään minua vaatii suuria panostuksia. Ymmärrät varmasti. Tähän siis tarvitsen apuasi. Ja kuten jokainen minut tunteva tietää, hoidan yhteisiä asiotamme intohimolla ja tarmolla. Tämä tyyli tulee luonnollisesti jatkumaan eduskuntavaalien jälkeenkin. Näillä puheilla, jos olet kiinnostunut tukemaan kampanjaani sinulle sopivalla tavalla, niin arvotan suuresti! Palaan yksityiskohtiin myöhemmin. #anssi2023 #ekvaalit #ekvaalit2023 #uusimaa Vantaan uudisasuntojen keskipinta-alat ovat laskeneet vuosia ja nykyisin tilavan perheasunnon löytäminen voi olla vaikeaa. Yleinen yksimielisyys vallitsee siitä, että perheasuntoja halutaan lisää, ja nyt pitäisi päättää keinoista.
Kaupunkiympäristön apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttila esittää lautakunnalle, että kaupunki asettaisi asemakaavoissa kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen keskipinta-alavaatimukseksi vähintään 70 neliömetriä. Se on yksi sääntelyn periaatteista, joista kaupunkiympäristölautakunnan pitäisi päättää tiistaina. Edellisessä kokouksessa asia jäi pöydälle. Lautakunnan puheenjohtaja Anssi Aura (kok.) ei usko, että sääntelyllä saadaan perheasuntojen määrää lisättyä. Hän sanoo, että sääntely ”ei tunnista markkinatilannetta” eli Ukrainan sodan aiheuttamaa rakennuskustannusten kasvua, rakentamisen hidastumista ja korkotason sekä inflaation nousua. – Ne heikentävät merkittävästi asuntojen kysyntää. – On jotenkin ristiriitaista, että samaan aikaan, kun kysyntä sakkaa, niin me olemme nostamassa perheasuntojen hintoja keskipinta-alasääntelyllä. Aura pelkää, että rakentajat eivät enää kiinnostu Vantaasta ja etsivät kohteita muualta, jos keskipinta-alaa aletaan säännellä. On jotenkin ristiriitaista, että samaan aikaan, kun kysyntä sakkaa, niin me olemme sääntelyllä nostamassa perheasuntojen hintoja keskipinta-alasääntelyllä. Anssi Aura (kok.) – Kilpailemme varsinkin naapurikuntien kanssa valtakunnallisista rakentajista, hän muistuttaa. Auran mielestä sääntely voi pahimmillaan johtaa siihen, että tuetun asumisen muodot suhteellisesti lisääntyvät ja vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto vastaavasti supistuu Vantaalla. – Tuettua asuntotuotantoa sääntely ei kosketa, kuten markkinaehtoisia toimijoita, Aura sanoo. Se taas toisi epätasapainoa hallintamuotoihin. Aura sanoo myös, että hän tunnistaa keskipinta-alojen laskevan trendin, mutta ei näe siinä ongelmaa. Vähissä neliöissä voi asua laadukkaasti ja rakennusyhtiöt kyllä tietävät, mikä menee kaupaksi. Kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Tarja Eklund (sd.) sanoo olevansa valmis hyväksymään sääntelyn. – Mutta onko se riittävää, se on aika väljä. Mutta on se ainakin parempi suunta. Eklund kertoo, että lautakunnan lupajaosto hyväksyi juuri rakennusluvan, jossa kerrostalon suurimmat asunnot ovat kolmioita. – Pääsääntöisesti 58 neliötä ja muutama 61 neliöistä. Pieniä asuntoja on liikaa. – Asuntoja pitää suunnitella erilaisten perheiden tarpeisiin ei pelkästään markkinaehtoisesti, Eklund lisää. Vantaan huoneistotyyppijakauman sekä kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen keskipinta-alan sääntelyn periaatteista päättää lopulta kaupunginhallitus. Linkki artikkeliin: https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/4795898 #vantaankokoomus #kokoomus #anssiaura #vantaa Nyt kun sote ja pelastuspalvelut siirtyvät perustetuille uusille hyvinvointialueille, niin se antaa erinomaisen mahdollisuuden uudistaa palveluita ja tehdä asioita paremmin kuin tähän asti
on tehty. Uudistumisen tarve ja halu tulevat varmasti näkymään perustettujen hyvinvointialueiden strategioissa. Tämä tuntuu olevan myös useamman tapaamani aluevaltuutetun agendalla, puoluekirjaan katsomatta. Monilla on kova halu kehittää ja uudistaa. Tosiasiassa sosialistinen ideologia jarruttaa tarvittavaa muutosta. Siitä syystä toimivaa markkinataloutta kannattavien päättäjien pitää olla rohkeita ja päättäväisiä uudistamisen suhteen. Palveluiden järjestämisen uudistaminen on välttämätöntä. Väestön ikääntyminen ja kustannusten nousu johtavat siihen, että palveluihin käytettävän rahan tarve kasvaa. Tosiasia on kuitenkin se, että rahaa palvelujen järjestämiseen ei ole tulossa lisää. Näin ollen, asiat on jatkossa tehtävä merkittävästi paremmalla tuottavuudella. Toimintatapojen uudistaminen ei siis ole vain tahtotila, se on välttämätöntä. Kaikki tukipalvelut palvelumarkkinoilta. Täällä pääkaupunkiseudulla on olemassa Suomen laajimmat, monipuolisimmat ja edullisimmat palvelumarkkinat, joten laadulla ja hinnalla suoritetut julkiset hankinnat tuottavat aidosti parhaimman mahdollisen tuloksen. Hyvinvointialueiden viranhaltijoilla ja päättäjillä on suuri vastuu. Ensisijaisesti tulee varmistaa laadukkaat ja mahdollisimman nopeasti sekä helposti saatavilla olevat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Vähintään yhtä tärkeää on, että palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Tämän on jokaisen veronmaksajan ääneen sanomaton tahtotila. Ensimmäinen lähtökohta uuden organisaation perustamisessa on, että toimintatavoissa ei saa olla itseisarvoja. Hyvinvointialueet ovat palvelujen järjestämisvastuussa. Eli vastuussa siitä, että toiminta-alueellamme meille määrätyt palvelut ovat asukkaiden saatavissa, lähtökohtaisesti nopeasti ja läheltä. Se kuka palvelut tuottaa ja tekee on asia, joka pitää ratkaista aina erikseen. Käytössä pitää olla toimintaperiaate, että kulloinkin paras ja tarkoituksenmukaisin toimija tuottaa palvelut. Tämä koskee kaikkia terveys- ja sosiaalipalveluita. On selvää, että yksi maailman parhaimmista, vaativaa erikoissairaanhoitoa tarjoava yhteisesti omistamamme HUS-yhtymä on yksi merkittävimmistä palvelujen tuottajistamme. Varmistaaksemme nopeat hoitoketjut ja tuottavuuden lisääntymisen, tulee erikoissairaanhoitoa ostaa jatkossa myös yksityisiltä yrityksiltä. Kun tuottavuutta on pakko parantaa, niin tarkoittaa se myös palveluprosessien uudistamista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, kun asukas tietää tarvitsevansa erikoislääkärin kuten gynekologin palveluita, niin hän sinne myös pääsee ja vieläpä niin, että lähetettä ei tarvitse sitä varten hakea yleislääkäriltä. Tämä esimerkki jo itsessään lisää tuottavuutta, yksi lääkärin vastaanotto voitiin jättää väliin palveluprosessia uudistamalla ja samalla hoitoonpääsy nopeutuu. Tuottavuutta lisätään monin eri keinoin, edellä oli yksi. Maailmalta opittua on se, että palvelut pitää järjestää aitoa kilpailua hyödyntämällä ja monituottajuuteen perustuvalla mallilla. On selvää myös se, että teknologiaa tulee hyödyntää nykyistä merkittävästi enemmän. Usean asukkaan terveyspalvelujen hoito voidaan nopeasti ja erittäin toimivasti järjestää digitaalisia palveluja hyödyntämällä. Digitaalisia palveluja on välttämätöntä kehittää, niille tulee antaa mahdollisuus, pitää olla rohkea ja uudistava. On tärkeää, että hyvinvointialuilla keskitytään vain hyvinvointialueille määrättyjen tehtävien järjestämiseen. Tämä yksiselitteisesti tarkoittaa sitä, että emme lähde rakentamaan hallintoa jonka tehtävä on vain palvella hallintoa. Kun näin kirjoitan, niin tarkoitan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisen ja tuottamisen vaatimia tukipalveluita. On ehdottoman tärkeää, että nämä palvelut kilpailutetaan laatu-, ympäristö- ja kustannustekijät huomioiden. Sijaitsemme alueella, jossa on erinomaiset palvelumarkkinat, paljon eri alan toimijoita, eli hyvä kilpailutilanne. Julkisen toimijan, ei pidä tuottaa tukipalveluita itse tai hankkia tukipalveluita toiselta julkiselta toimijalta. Nykymalli, jossa lähtökohtaisesti pyritään tuottamaan itse tai hankitaan palvelut Inhouse-toimijoilta, vääristää markkinoita. Tämä on täysin markkinatalouden vastaista ja siihen meidän päättäjien tuleekin kiinnittää erityistä huomiota päätöksenteossa. Niissä tapauksissa, jossa hyvinvointialue itse tuottaa palvelun, niin sen tulee olla siinä Suomen mittakaavassa paras. Tämän täytyy olla lähtökohta. Olen varma siitä, että alueemme asukkaiden mielestä hyvinvointialueiden ei pidä olla Suomen paras aterioiden valmistaja, siivousorganisaatio tai tilitoimisto. Keskitytään hyvinvointialueiden palveluiden järjestämisessä olennaiseen ja varmistetaan oikea-aikaiset, laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut hyvinvointialueiden asukkaille yhdessä laajan kumppaniverkoston kanssa. Anssi Aura Aluevaltuutettu Vantaa-Keravan hyvinvointialue #hyvinvointialue #sote #pelastustoimi #vantaakerava #uusimaa #itäuusimaa #länsiuusimaa #keskiuusimaa Hyvät kuntalaiset, kansalaiset, kaverit ja ystävät.
Pidän lyhyen vappupuheen. Tämä hetki on hyvä tiivistää Vantaan tilannekuva, unohtamatta ympärillämme olevaa maailman menoa. Elämme poikkeuksellisia. Ennen oli jonkinlainen sykli ja määrämuotoisuus vahvasti läsnä. Maailmassa oli tietty rakenne ja historiaan katsomalla, pystyttiin luomaan varsin luotettavia ennustemalleja. Kunnes pääsimme maaliskuuhun 2020. Silloin korona tuli luoksemme. Korona on aiheuttanut paljon pahaa ja pysyvää vahinkoa, mutta hyvääkin tässä on ollut. Olemme huomanneet kuinka pystymme yhteiskuntana yhtenäistämään voimamme uhan kohdattuamme. Teemme nyt myös monia asioita järkevämmin. Esimerkiksi hybridityö on tullut jäädäkseen. Tähän päivään. Vasemmistopuolueet suomettuneina vielä miettivät NATO-linjaansa. Miettivät miten eivät loukkaisi toista TOVERIA. NATO antaa riittävän ja todellisen turvatakuun suomalaisille. Se on paras vaihtoehto kaikista olemassa olevista vaihtoehdoista. Paras tapa välttää sotilaallinen uhka, on olla osa NATOa. Asiassa hidastelu ja empiminen lisää uhkaa. Nykyisen hallituksen pitää ottaa tiukempi linja rajojen kiinni pitämisessä, siinä tapauksessa, kun Suomeen kohdistetaan hybridivaikuttamista. Tiukempi ja aukoton lainsäädäntö on parasta varautumista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että meidän viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet painostusyrityksen realisoituessa. Nyt hallitus empii, tässäkin. Vaadin yhdessä kokoomuslaisten kanssa tiukempia ja päättäväisempiä toimia asiassa! Vantaan ja koko seudun tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos ei ole hävinnyt mihinkään. Se tulee huomioida osana jokaista päätöstä. Ratkaisujemme tulee olla pitkällä aikavälillä kestäviä. Kaupungistuminen pelkästään Vantaalla on tarkoittanut yli 4 000 ihmisen vuotuista nettoväestönkasvua. Vaikka korona ja Ukrainan sota ovat hidastaneet kasvua, asiantuntijoiden mukaan kasvun ennustetaan silti jatkuvan voimakkaasti. Tämä tarkoittaa käytännössä lisääntyvää rakentamista, liikennemäärien kasvua ja esimerkiksi palvelutarpeen kasvua. Näihin mahdollisuuksiin ja haasteisiin tarvitaan kestävät ratkaisut, jotka tuovat lisää elinvoimaa kaupunkiimme. Käytännössä meidän pitää vauhdittaa kaavoittamista eri keinoin, avoimuutta ja osallisuutta on lisättävä, pientalokaavoitusta ja rakentamista lisättävä ja pysäytettävä Nurmijärvi-ilmiö. Liikennejärjestelmäämme pitää edelleen kehittää. Monipuolista liikkumista tulee edistää. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden saavutettavuus ja palvelunopeus taattava, laatua unohtamatta. Palveluihin jonottaminen loputtava, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä. Tikkurilaan tarvitaan akuutisti uusi hyvinvointikeskus. Tälle on osoitettava tontti välittömästi ja asiaa täytyy edistää. MIksikö? Siksi, koska: Vanha terveyskeskus tiensä päässä, luottamushenkilöt ovat edellyttäneet uuden rakentamista, valtion investointituki on nyt haettavissa, vältämme väistötilojen käytön. Tämä on kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu. Kuten sanottua, paras päivä hyvinvointikeskuksen rakentamiselle oli eilen. Meidän pitää päästä välittömästi eteenpäin asiassa. Kaupunki elää ja hengittää viihtyisyydestä. Viihtyisyys syntyy liikuntapaikoista, kulttuuritapahtumista ja -toiminnasta ja esimerkiksi kesäterasseista. Kaupunkimme pitää toimia vahvana mahdollistajana edelleen, ja edistää varsinkin hankkeita, joissa yksityiset tahot ovat valmiita kantamaan riskejä ja tuottamaan uusia palveluita vantaalaisille. Tämän pidemmittä puheita, hauskaa vappua kaikille. Nautitaan ajasta lähimmäistemme kanssa, ulkoillaan ja nautitaan vapaudesta! Hyväksyimme 28.2.2022 pidetyssä valtuuston kokouksessa "Resurssiviisauden tiekartan päivityksen 2021".
Resurssiviisauden tiekartta on yksi Vantaan vaikuttavimmista toimenpide- ja tavoiteohjelmista. Käytännössä kaikki ympäristöä koskevat tavoitteemme ja toimenpiteemme on kirjoitettu auki juurikin tähän ohjelmaan. Resurssiviisauden tiekartan tavoite on toimia ohjenuorana siihen, kuinka kaupunkimme ohjataan kohti ekologista kestävyyttä ja hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Resurssiviisauden tiekartta on merkityksellinen. Tämän ohjelman toimenpiteillä taistelemme ilmastonmuutosta vastaan. Tällä ohjelmalla uskon pääsevämme tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2030. Vuonna 2020 Vantaan hiilidioksidipäästöt olivat 883 hiilidioksidiekvivalenttia. 30 vuotta sitten päästöt olivat vain 18 % korkeammat. Meidän kaupungin väestömäärä on kuitenkin noussut merkittävästi 30 vuodessa ja siitä kulmasta katsottuna asukaskohtaiset päästöt ovat pienentyneet jopa 47 %. Meidän pitää laskea hiilidioksidipäästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetaso on siis 214 hiilidioksidiekvivalenttia omin toimin ja Tämän lisäksi meidän tulee kompensoida loput päästöistä. Ohjelma on hyvin moniulotteinen, jonka avulla lisätään jokaiseen ikäryhmään kuuluvien vantaalaisten ympäristövastuutaitoja- ja -tekoja. Meille vantaalaisille elinkeinopoliittisesti tärkeimmän alueen, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja sen ympäröimän Aviapoliksen alueen, tavoitellaan kehittyvän Euroopan ympäristöystävällisimmäksi alueeksi. Vantaa edistää hiilineutraaliutta yhteistyössä Vantaan Energian, ja muiden Vantaan konserniyhtiöidensä kanssa. Vantaan tavoite on olla myös kirtotalouden edelläkävijäkaupunki. Tulemme kaupunkina myös huolehtimaan ympäristön monimuotoisuuden säilymisestä sekä kaupungin hankinnoissa vastuullisuustavoitteet tullaan toteuttamaan. Nämä edellä mainitut toimenpiteet ovat osana kaupunkistrategian painopistettä numero 3: "Resurssiviisas ja hiilineutraali Vantaa". Vantaalla on monimuotoinen luonto, jota pitää vaalia. Meillä on myös haja-asutettu kaupunki, joka tarkoittaa suurta määrää erilaista liikkumista. Tätä on syytä ymmärtää. Meillä ei ole kaikki asutus tällä hetkellä runkoliikenteen varrella, eikä ole mahdollista, että tuleekaan. Meillä ei ole myöskään kaikki asutus runkolämpöverkkojen varrella, sekään ei ole mahdollista. Meidän pitää siis ymmärtää, että Vantaalla on erilaisia liikkumistarpeita sekä asumismuotoja että asuntoalueita. On syytä kuitenkin pyrkiä keskittämään uudistuotanto runkoliikenten varrelle, mutta samalla varmistaa ja mahdollistaa myös palvelutarjonta kaupungin muille alueille. Energiatuotannon hiilineutraaliustavoite on iso osa asetettuja tavoitteita. Luotan Vantaan Energian henkilöstön ammattitaitoon ja heidän kunnianhimoiseen tavoitteeseen olla hiilinegatiivinen vuoteen 2030 mennessä. Vantaan Energialla on erittäin merkittävä rooli tavoitteiden täyttymisessä. Fennovoimaan liittyen olen myös aikoinani kritisoinut hankkeeseen liittyvää Venäjä-riskiä. Mutta koska Ydinvoimasta ei aiheudu tuotantoprosessissa kasvihuonekaasupäästöjä, on syytä miettiä myös jatkossa ydinvoiman tuotannon kasvattamista. Se, että kumppanina on Venäjän valtion ohjauksessa oleva yhtiökumppani, on jatkossa syytä miettiä tarkkaan. Näyttää, että Fennovoima-hankkeen jatkamiselle ei ole aitoja edellytyksiä, mutta tässä pyrkisin vielä malttamaan hetken. Kiitän vielä virkahenkilöitä tämän merkittävän ohjelman valmistelusta ja kanssavaltuutettuja tämän asiakirjan hyväksymisestä. Tällä ohjelmalla on hyvä edetä kohti hiilineutraalia Vantaata! Hyvää alkavaa viikkoa.
On aika sanoa muutama sana yrittäjien puolesta Petteri Orpon innoittamana. Meinaan usealla yrittäjällä alkaa olemaan mitta täynnä tämän hallituksen toimintaan. Osilla yrittäjistä ei ole enää voimia paheksua huonoa tapaa johtaa ja hallita koronatoimia. Monet ovat vaipuneet epätoivoon. Monet kuitenkin jaksavat yrittää tästäkin huolimatta. Siksihän monet ovat YRITTÄJIÄ: jaksetaan yrittää, silloinkin kun monet jättäisivät leikin kesken, yrittäjät yrittävät. Toimin Itse yrittäjänä ja olen koronarajoitukset kokenut. Siltä pohjalta en voi kehua meidän hallitusta. Rajoitusten ennakoitavuus ja niiden ymmärrettävyys on ollut vähintäänkin hankalaa. Tämä yrittäjiä huomioimaton tapa on aiheuttanut epävarmuutta sekä vaikeuksia yrityksille ja heidän asiakkailleen. Hallitus ei ole kunnioittanut elinkeinovapautta, itse asiassa se on riistetty. Silloin, kun sitä vapautta on rajoitettu hallituksen asettamien rajoitusten toimesta, siitä ei ole seurannut vastuunkantoa. Jatkossa elinkeinovapauden rajoittamisesta yrityksille on maksettava täysi korvaus. Petteri Orpo kirjoittaa aiheeseen liittyen osuvasti. "Meillä pitää olla selkeät ja tiukat linjat, millä perusteilla elinkeinovapautta saa rajoittaa. Sanon vielä selkeästi: jos valtio estää yrittämisen, yrittäjän pitää saada siitä aina korvaus. Valtion kassan on se kestettävä, sillä kaatuneita yrityksiä ja konkurssiaaltoa se ei kestä. Työ ja yrittäjyys ovat hyvinvointimme perusta, tänään ja huomenna." Rajoituspurkua odotellessa ja paikallisia yrittäjiä ymmärtäen, mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! Lue Petteri Orpon puhe täältä: https://www.kokoomus.fi/petteri-orpo-nyt-on-aika-tehda-muutos/ Seuraa minua facebookissa: https://facebook.com/anssiaurapoliitikko Ja Twitterissä: https://twitter.com/AnssiAura |
KukaAnssi Aura on Vantaan kunnanvaltuutettu ja Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas v. 2023 Arkisto
June 2023
Kategoriat |
RSS Feed