Pärjääminen edellyttää uuden luomista

DIGI, DIGI, DIGI… Tulee mieleen yksi tv-mainos ajalta, jolloin kerrottiin kansanomaisesti siirryttävän analogisesta ajasta digitaaliseen. Siirtyminen vanhasta ajasta tapahtui liki nappia painamalla, ja nyt siitä ei ole enää kuin muisto vain. Elämme monellakin tavalla mullistavaa aikaa: väestö ikääntyy ja tämän myötä palveluiden tarve kasvaa. Korona aiheuttaa tähän vielä omat haasteensa. Mutta rahaa palveluiden tuottamiseen ei ole juuri suhteellisesti sen enempää kuin aikaisemminkaan. Ja korona ei anna taloudellista liikkumavaraa. Tulevan aluevaltuuston päättäjillä onkin vaikea kausi edessään. Keskellä epäselvää koronan täyteistä toimintaympäristöä tulisi luoda rakenteet ja prosessit uudelle hyvinvointialueelle. 

Meidän tulee luoda uutta pärjätäksemme. Onneksi teknologia on meidän apunamme. Uusilta hyvinvointialueiden päättäjiltä tarvitaan muutoshalukkuutta, avoimuutta ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Ennen kuin tarvitsee edes puhua miten palveluita parannetaan digitaalisten työkalujen avulla, pitäisi tunnistaa, kuvata ja ymmärtää nykytilanne. Pitää myös olla tahtotila muuttaa asioita. Se lähtee jo äänestyskopista. Äänestä ehdokasta, joka katsoo eteenpäin, ei peräpeileihin.

Uudet teknologiat ovat jo olemassa. Vantaa-Kerava-hyvinvointialue voi toimia edelläkävijänä uusien digitaalisten palveluiden hyödyntämisessä. Esimerkiksi vastaanottopalveluita voidaan sähköistää ja automatisoida edelleen. Ihmisten palvelutarve voidaan selvittää kelloon katsomatta, koska kiireetönkin palvelutarve voi syntyä vaikka yöllä. Uusilla palvelumalleilla ja digitaalisten työkalujen hyödyntämisellä huolehditaan, että ihmiset saavat kiireettömissäkin tapauksissa palvelua alle seitsemässä vuorokaudessa.

Palveluita uudistaessa tulee osallistaa kaikkia palvelua käyttäviä. Palveluita rakennetetaan kuitenkin lähtökohtaisesti kaikille. Hyvinvointialueella tulee hyödyntää palvelukehityksessään parasta olemassa olevaa tietoa. Ja osallisuus – kun aletaan kehittämään, tulee osallistaa kaikki tahot, jotka tulevat olemaan palveluiden käyttäjiä. Digitaalisten palveluiden tuleekin tavoitella sellaista laatutasoa, jossa käyttäjät tietävät ilman erityistä opastamista miten palvelua käytetään. Käytännössä esimerkiksi Apotti-hankkeen tuloksena syntynyttä MAISA-järjestelmän kehitystä pitää pyrkiä viemään vielä käyttäjäystävällisempään suuntaan, vaikka se on teknisesti hyvin toimiva ja tarkoituksenmukainen järjestelmä.

Uuden hyvinvointialueen yksi keskeinen tavoite tulee olla digitaalisten palveluiden osuuden kasvu. Olemassa olevia digitaalisia palveluita pitää edelleen jatkokehittää ja uutta teknologiaa tulee vahvasti hyödyntää jatkossakin. Sen seurauksena syntyy nopeammat ja laadukkaammat palveluketjut hoitoa tarvitsevien hyödyksi.

Tutustu vaaliteemoihini tästä!